Autoilua

Koska kolme retkeä tälle viikolle ei ollut tarpeeksi, vuokrasimme vielä auton yhdeksi päiväksi. Päädyimme käymään Esteponassa, joka sijaitsee Gibraltarin lähistöllä. Tätä pikku kaupunkia eivät turistimassat ole vielä vallanneet. Hiekkaranta, sitä reunustava rantakatu sekä kävelykatu täynnä kahviloita ja kauppoja löytyivät, mutta selkeästi paikallisille suunnattuna.
Kävelimme jonkun verran vanhassa kaupungissa, joka oli tuttuun tapaan täynnä valkoisia pieniä taloja. Kadut oli onneksi uusittu ja laatoitettu. Talot taas näyttivät aika samalta kuin varmaan vuosisatoja sitten. Pieniä parvekkeita siellä täällä ja mustia rautaovia, kukkia punaisen eri sävyissä kukkalaatikoissa.
Pikavisiitin jälkeen tutustuimme taas yhteen eläinpuistoon. Selwo Adventure -puisto on Esteponan lähistöllä ja sa maa sarjaa aikaisemman Selwo- puiston kanssa. Tämä puisto oli täynnä pääosin afrikkalaisia eläimiä alkaen norsuista ja leijonista. Liput olivat ehkä kalliin puoleiset, mutta melkein sen arvoisetkin. Pyörätuolilla oli halvempi sisäänpääsy, mikä oli hyvä, koska kaikkien eläinten lähelle ei päässyt. Norsut näki hyvin sillalta ja muutamiin häkkeihin pääsi sisään. Linnut olivat kumman rauhallisia vaikka olimme aika lähellä. Apinat puolestaan alkoivat kiipeillä ihmisten olkapäillä, osittain yllytettynä vaikka niihin koskeminen oli kielletty. Säännöt taisivat olla enemmän vain ohjeistuksia.
Puistossa olisi päässyt myös safari-ajelulle isolla avonaisella bussilla. Ajelulla käytiin hyvin lähellä eläimiä. Bussiin oli kuitenkin rakennettu kalterit, jotta ihmiset ja eläimet malttaisivat pysyä erossa toisistaan. Kaukaa näytti, kuin eläimet olisivat tutkailleet ihmisiä eikä toisin päin.
Päivän lopuksi piti käydä vielä shoppailemassa. Ajoreitin varrella oli suunnaton El Corte Ingles- tavaratalo. Se oli tarpeeksi iso eksymiseen eikä asiaa auttanut viittojen ja karttojen puute. Hisseilläkään ei ilmeisesti päässyt jokaiseen parkkihallin kerrokseen. Halli ympäröi varsinaista tavarataloa ilmeisesti lähes joka suunnalta. Olimme liikkeellä pimeällä niin rakennusta oli hankala hahmottaa. Parkkihallinkaan sisällä ei oikein ollut kunnollisia viittoja uloskäynnille, minkä takia ajelimme melkein ympyrää ennen kuin oikea tie ulos löytyi.
Teillä suunnistaminen oli onneksi helpompaa. Muutaman kerran tosin viitat olivat liian lähellä risteystä ja ne pääsivät yllättämään. Kerran kaistat olivat merkitty hämäävästi ja ajoimme harhaan. Onneksi sentään maisemat kiertoreitillä olivat hienot ja tuli nähtyä uusia osia kaupungista. Itse autonvuokraus oli helppoa. Kerroimme hotellin vastaanottoon minkälaisen auton ja koska haluaisimme. Sieltä soitettiin vuokraamoon, josta tuli sovittuun aikaan työntekijä auton kanssa hotellin eteen. Autonluovutus tapahtu jättämällä avaimet vastaanottoon. Meidän ei siis itse tarvinnut lähteä auton perässä kuin parkkipaikalle, mikä oli kätevää.