Mijas

Mijas oli toinen vuoristokyläretkikohde. Se olikin paljon" vuoristoisempi" kuin Ronda. Suuri syy oli Mijaksen sijainti vuoren rinteessä. Lisäksi rakennukset olivat turistialueella matalia ja valkoisia. Koko kylä hohti auringonpaisteessa valkoisena niin, että silmiin melkein sattui. Tunnelman rikkoi vain harmaa ja likainen parkkihalli, jonka viereen bussi oli parkkeerattu.
Monet rakennukset olivat vanhoja tai ainakin näyttivät siltä. Mijaksen tunnelma ikivanhana vuoristokylänä oli haluttu säilyttää, osin turistien vuoksi, osin  kulttuurihistoriallisena tekona. Tunnelmaa toivat myös paikalliset asukkaat. Vastaan tuli mummoja ja pappoja, jotka näyttivät samalta kuin mummot ja papat pari sataa uuoita sitten. Turisteille oli pikkukauppoja parhaimmillaan vieri vieressä kuin basaareissa. Kauppojen valikoima oli aika sama kuin muuallakin on ollut: matkamuistoja, nahkatuotteita ja keramiikkaa. Viimeksi mainittua oli ehkä enemmän kuin muualla. Esimerkiksi yksi iso liike ei muuta myynytkään kuin kaiken värisiä kuppeja ja kippoja ja laattoja. Kaikki iloisen kirjavia.
Näköala Mijaksesta rannikolle oli hieno, olihan se 400 metrin korkeudessa katsoen suoraan merelle päin. Rannikon modernit kaupungit levittäytyivät nauhana meren äärellä. Sitä näkymää voi mennä katsomaan toistekin.